Ohita navigointi

Museotalo ~ Meijeristä museoksi

Museotalon historiaa

Koskipirtin pihapiirissä sijaitseva rakennus on ehtinyt nähdä monenlaisia vaiheita. Punatiilinen rakennus valmistui Kuuskosken kartanon meijeriksi 1890-luvulla. Tilan lypsykarja tuotti kartanon meijerille maitoa, josta valmistettiin voita höyrykäyttöisellä kirnulla. Aikakirjojen mukaan lehmiä on ollut parhaimmillaan lähes parisataa.

 

Sittemmin meijerin tiloissa toimi vuonna 1906 perustettu Auran Osuusmeijeri vuodet 1907 - 1925. Osuusmeijeri oli aluksi meijerirakennuksen ja sen koneiden vuokraaja ja myöhemmin omistaja. Auran Osuusmeijerin siirryttyä vuonna 1925 omiin uusiin toimitiloihinsa, osti Kuuskosken kartano takaisin entisen meijerinsä.

 

Kartanon meijeristä tuli myöhemmin myös kuivuri, se toimi hammaslääkärin vastaanottotilana ja sodan aikana venäläisten vankien sijoituspaikkana. Museotalon seinustalla on vielä entisestä käyttötarkoituksesta todistamassa meijerin lastauslaitureita. 

 

Museotalo kokoelmineen on ollut yleisölle avoinna 1970-luvulta lähtien. Museotaloon on sijoitettu yhden miehen kulttuuriteon ansiosta laaja esinekokoelma. Se antaa kävijöille Lauri Jäntin pitkän elämänkokemuksen voimakkaasti sävyttämän läpileikkauksen talonpojan, työläisen, porvarin, sotilaan ja opiskelijan elämästä 1800-luvun lopulta lähes 1970-luvulle saakka.

Meijeristä Museotaloksi

Kanslianeuvos, kirjailija Lauri Jäntin intohimoinen kiinnostus vanhojen tavaroiden keräilyyn tuotti liki 3000 esineen kokoelman, joka nyt on kaikkien arjen esineiden kauneudesta kiinnostuneiden nähtävissä Koskipirtissä ja sen pihapiirissä sijaitsevassa Museotalossa. Museotalossa on esillä yli 2000 esinettä laajasta kokoelmasta. 

 

Kaksikerroksiseen Museotaloon on sisustettu kymmenen eri aikakausia esittelevää huonetta. Ensimmäisessä kerroksessa ovat maitotaloushuone, lasihuone, posliinihuone ja kuparihuone. Yläkerroksessa ovat mm. Ajoneuvot ja työvälineet -osasto, Vitriini- ja Jugend-huone, Talonpoikainen tupa sekä työläisperheen koti, herrasväen olohuone, sotamuistojen korsu ja ylioppilaan boksi. Museotalon yläkerrasta löytyvät lisäksi 1950-, 1960-, 1970- ja 1980-luvun omat ajankuvat huoneiksi puettuina.

Posliini- ja Iris-tehtaan keramiikkakokoelma

Posliini- ja kuparihuoneessa on astiastoja eri aikakausilta. Mukana kokoelmassa on vanhimpia Arabian lautasia, venäläistä posliinia (myös Kuznetsov), saksalaista Meissen posliinia, sinivoittoista englantilaista esineistöä ja Suomessa erittäin harvinaista Suotniemen posliinia. Omassa vitriinissään keskellä huonetta on A.W. Finchin Iris-keramiikkaa. Ainutlaatuisia Iris-esineitä on säilynyt varsin vähän. Niinpä ne ovatkin Lauri Jäntin kokoelman todellisia helmiä.

Lasikokoelma

Lasihuoneessa on esillä vanhoja suomalaisia lasiesineitä aina 1700-luvulta saakka. Lauri Jäntin kokoelman erikoisuuksia ovat Tuorsniemen lasitehtaan kahdeksankulmaiset pullot. Napapullo ja pikari ovat 1700-luvulta. Vitriinissä on taskumatteja, joiden valmistus lopetettiin 1866, kun laki kielsi viinanpolton. Harvinaisia ovat myös monet näyttelyn taskumatit, värikkäät viilikehlot ja lampaanmahapullot, joista yksi on tuohikoristeinen. Vapaasti ja muottiin puhalletut ryyppylasit ovat kokoelman harvinaisuuksia.

Kuparikokoelma

Kupariseinämän 1700-luvulta peräisin olevissa suurissa kahvipannuissa on nokkaläppä, joka esti torakoiden pääsyn pannuun. Yhden pannun kahvassa on vuosiluku 1731. Tinasta valmistettuja esineitä käytettiin 1700-luvulla ylempien säätyjen kodeissa. Tinasta tehty renessanssityylinen kynttilänjalka on 1700-luvulta. Pääosa kokoelmasta on kotitalouksien käyttämiä esineitä, esimerkiksi vaakoja, sakset ja silitysrauta. Esillä on myös keisari Nikolain ja Aleksandran kruunajaispikari vuodelta 1896.

Tuohikokoelma

Kokoelmissa on esillä myös tuohesta valmistettuja käyttöesineitä, esimerkiksi virsut, lötöt, saappaat, kontteja, koreja ja laukkuja, pulloja, köysiä, verkonpainoja ja kohoja. Jauhot säilytettiin tuohivakassa, lautasen virkaa toimitti tuohinen, vettä lähteestä sai lipillä. Meijerikokoelmassa on mukana myös yli 30 erilaista tuohityötä - mm. maidonpitäviä tuohiastioita ja muita tuohisia taloustavaroita.

Kaupunkilaiskoti 1920-luvulta

Herrasväen olohuoneen tapetit ovat tummasävyisiä ja lattioita peittävät matot. Joka puolella on runsaasti pikkuesineitä - mm. lähisukulaisten valokuvia. Suosittuja olivat myös erilaiset koristehyllyt valokuvia ja antiikkiesineitä varten. Uusinta tekniikkaa edustivat tässä kulttuurikodissa pöydällä oleva puhelin ja hyllyllä oleva stereoskooppi, jolla katseltiin maailman ihmeistä otettuja kuvia kolmiulotteisesti. Huoneessa on myös gramofoni.

Korsu 1940

Kunnianosoitukseksi sotaa käyneelle sukupolvelle Lauri Jäntti on sisustanut Museotaloon myös sotamuistojen korsun. Korsussa on autenttista esineistöä kertomassa viime sodista. Esillä on esimerkiksi patteripäällikön työpöytä kenttäpuhelimineen sekä kenttävuode.

Koskipirtin museosäätiö sr
Riihikoskentie 36
21380 Aura

 

Puhelin

040 720 9101

Seuraa meitä Facebookissa

Käytämme Fortumin vihreää sähköä. 

Created by