Ennen Koskipirtin aikaa
Kuuskosken kantatila oli alkujaan ratsutila, joka ostettiin perintötilaksi
vuonna 1757. Isojaon yhteydessä se jakautui neljään
tilaan. Kahden turkulaisen kauppiaan omistaman kantatilan päärakennus
oli nykyisen Kuuskosken paikkeilla. Tilaan kuului tuolloin kaksi
muonamiehen ja kaksi rakuunan torppaa.
1720-luvulla perustetut saha ja jauhomylly sijaitsivat kantatilan
muitten rakennusten läheisyydessä.
Tilan omisti vuosina 1889-1915 Erland Kuuskoski vaimonsa Marian
kanssa. Erland Kuuskosken kuoltua tilanpitoa jatkoi hänen
vävynsä Oskar Mauri Lindström. Tila on edelleen
hänen jälkeläistensä hallussa.
Pirttirivi, nykyinen Koskipirtti, rakennettiin kartanon väentaloksi 1860-luvulla ja
sitä laajennettiin 1890-luvun lopulla. Alkuaikana talossa sekä tehtiin työtä että asuttiin.
Se jäi kuitenkin aikaa myöten tyhjilleen ja pääsi pahasti rapistumaan. Purkutuomiolta
vältyttiin, kun Kuuskosken kartanon tytär Leena Jäntti lunasti miehensä Lauri Jäntin
kanssa väentalon ja sen ulkorakennukset sekä maa-alueita itselleen vuonna 1963.
Kunnostustyöt kestivät vuoteen 1967 saakka, jolloin talo avautui yleisölle Koskipirttinä.
Jäntit kunnostivat myös meijerin Museotaloksi. |
